Asunnon arvo laskuriLaske asuntosi arvo →

Mitä tarkistaa ennen asunnon ostoa?

Mitä taloa olet ostamassa?
Talon tiedot haetaan rakennusrekisteristä vasta, kun painat nappia. Osoite menee vain Suomen ympäristökeskuksen avoimeen rekisteriin, eikä sivu tallenna sitä.

Mitä tarkistaa ennen asunnon ostoa?

Tarkista ainakin talon ikä ja sen ajan tyypilliset riskirakenteet, tulevat isot remontit ja niiden hinta, taloyhtiön tai talon paperit sekä alueen hintakehitys ja kauppojen määrä. Yllä oleva työkalu kokoaa nämä yhdelle sivulle talotyypin, rakennusvuoden ja postinumeron perusteella.

Kerrostalossa ja rivitalossa tärkeimmät paperit ovat isännöitsijäntodistus ja hallituksen kunnossapitotarveselvitys, jossa on taloyhtiön tarvitsemat korjaukset seuraavaksi viideksi vuodeksi. Omakotitalossa tärkein paperi on kuntotarkastuksen raportti. Tarkemmat muistilistat ovat oppaissa kerrostaloasunnon ostosta, rivitaloasunnon ostosta ja omakotitalon ostosta. Kun löydät ehdokkaan, vertaa pyyntihintaa alueen kauppoihin asunnon hinta-arviolla.

Mitkä ovat eri vuosikymmenten riskirakenteet?

Talon iän perusteella tarkista ensin valesokkeli (1960-luvulta 1990-luvun puoliväliin), 1960- ja 1970-luvun pientalojen puukoolatut lattiat ja kaksoislaatat sekä ennen vuotta 1990 tehtyjen märkätilojen vedeneristys, joka voi puuttua tai olla jo lopussa. Riskirakenne ei tarkoita vauriota, mutta se kertoo, mitä kuntotarkastuksessa ja kuntotutkimuksessa kannattaa katsoa ensimmäisenä.

THL:n selvityksessä lähes 15 000 pientalon kuntotarkastuksesta vuosilta 2016–2020 varma kosteusvaurio löytyi 15 %:sta taloista, ja vaurio tai jatkotutkimuksen tarve noin 40 %:sta. Ennen vuotta 1940 rakennetuissa osuus oli 80 % ja 2000-luvun taloissa 5 %. (Verkkouutiset 22.9.2022: THL:n selvitys pientalojen kosteusvaurioista)

Näytä riskirakenteet vuosikymmenittäin
RakennettuKerrostaloRivitaloOmakotitalo
ennen 1940Puinen välipohja kellarin päällä, Kylpyhuoneen vedeneristysKylpyhuoneen vedeneristysPuinen välipohja kellarin päällä, Kylpyhuoneen vedeneristys
1940-lukuPuinen välipohja kellarin päällä, Kylpyhuoneen vedeneristysKylpyhuoneen vedeneristysPuinen välipohja kellarin päällä, Kylpyhuoneen vedeneristys
1950-lukuPuinen välipohja kellarin päällä, Kylpyhuoneen vedeneristysKylpyhuoneen vedeneristysPuinen välipohja kellarin päällä, Kylpyhuoneen vedeneristys
1960-lukuKylpyhuoneen vedeneristysValesokkeli, Kylpyhuoneen vedeneristysValesokkeli, Puukoolattu lattia ja kaksoislaatta, Kylpyhuoneen vedeneristys
1970-lukuKylpyhuoneen vedeneristys, PutkiremonttiValesokkeli, Ulkoseinät ja salaojat, Kylpyhuoneen vedeneristys, PutkiremonttiValesokkeli, Puukoolattu lattia ja kaksoislaatta, Kylpyhuoneen vedeneristys
1980-lukuKylpyhuoneen vedeneristys, PutkiremonttiValesokkeli, Ulkoseinät ja salaojat, Kylpyhuoneen vedeneristys, PutkiremonttiValesokkeli, Kylpyhuoneen vedeneristys
1990-luku–ValesokkeliValesokkeli

Yhtä virallista riskirakennetaulukkoa vuosikymmenittäin ei ole avoimesti saatavilla, joten taulukko on koottu lähteistä, jotka kertovat rakenteen aikakauden. Taulukosta puuttuu rakenteita, joista avointa ja tarkistettavaa lähdettä ei löytynyt, esimerkiksi tasakatot.

Milloin putkiremontti on ajankohtainen?

Sen kertoo taloyhtiön kunnossapitotarveselvitys: hallituksen on annettava se varsinaiselle yhtiökokoukselle joka vuosi, ja siinä on yhtiön korjaustarve seuraavaksi viideksi vuodeksi (asunto-osakeyhtiölaki 6:3). Pyydä se ja PTS eli pitkän tähtäimen suunnitelma ennen tarjousta.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin 2026 mukaan putkiremontteja tehdään nyt eniten 1970- ja 1980-luvun taloissa, ja itse työvaihe kestää keskimäärin noin puoli vuotta. 1990- ja 2000-luvun talossa ikä ei yksin kerro remontin vuotta, joten katso suunnitelmasta, mitä isännöitsijä on kirjannut putkista. (Isännöintiliitto: Putkiremonttibarometri 2026)

Paljonko putkiremontti maksaa neliöltä?

Puolet putkiremonteista maksoi vuonna 2026 alle 890 euroa asuinneliöltä ja pääkaupunkiseudulla alle 1 000 euroa. Luvut ovat Isännöintiliiton kyselystä isännöitsijöille (toukokuu 2026, 131 vastaajaa, joista 77 kertoi viimeisimmän hankkeensa hinnan). 60 m²:n kaksiossa 890 euroa neliöltä tekee noin 53 400 euroa.

VuosiKoko maa, €/m²Pääkaupunkiseutu, €/m²
20248321 038
20258501 128
20268901 000

92 % hankkeista rahoitettiin taloyhtiön lainalla, joten kysy ennen kauppaa, paljonko asunnon lainaosuus on nyt ja paljonko siihen on tulossa. Isännöitsijät arvioivat hintojen nousevan 1–5 % seuraavan vuoden aikana. Julkisivu-, katto- ja ikkunaremonteille ei löytynyt luotettavaa avointa neliöhintaa, joten niistä tällä sivulla ei ole euroja. Tilastokeskuksen mukaan seuraavan 10 vuoden aikana julkisivun korjausta suunnittelee 18 % ja katon korjausta 17 % asunto-osakeyhtiöistä. (Tilastokeskus: Korjausrakentaminen 2025, 16.6.2026)

Tarvitaanko asbestikartoitus ennen asunnon ostoa?

Asbestikartoitus tehdään ennen purkavaa remonttia: Työsuojelun ohjeen mukaan käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa purettavien rakenteiden asbesti on selvitettävä. Vastuu on rakennuttajalla tai hanketta ohjaavalla, muuten työn tilaajalla. Kysy siis jo ennen kauppaa, onko taloon tehty asbestikartoitus.

Vuosiluku 1994 ei ole laissa vaan Työsuojelun ohjeessa: asbestituotteiden käyttö ja myynti kiellettiin vuoden 1994 alussa, ja materiaaleja käytettiin noin vuoteen 1992. Kartoituksesta säädetään asbestityön turvallisuutta koskevan asetuksen 7 §:ssä (798/2015): asbesti paikallistetaan, sen laatu, määrä ja pölyävyys selvitetään ja kartoitus dokumentoidaan. Asetusta muutettiin joulukuussa 2025 (886/2025), mutta kartoitusta koskeva kohta ei muuttunut. Jos rakenteissa on asbestia, purkutyö vaatii luvan (asbestilaki 684/2015), mikä lisää kylpyhuone-, lattia- ja putkiremontin hintaa ja aikaa.

Mitä asunnon ostajat katuvat?

Danske Bankin kyselyssä vuonna 2026 ensiasunnon ostaneista 18–39-vuotiaista 28 % katui ostoa täysin tai osittain, kun vuonna 2024 osuus oli 20 % ja vuonna 2022 15 %. Tyytyväisiä oli 70 %. Katumuksen syistä yleisin oli, että asunnosta maksettiin liikaa (40 %), sitten huono sijainti (22 %), omistusasuminen ei sopinut elämäntilanteeseen (15 %) ja osto liian nuorena (15 %). (Danske Bank 8.5.2026: Ensiasunnon ostajat 2026 (Taloustutkimus), 1 238 vastaajaa)

Jos samat ihmiset ostaisivat nyt, he katsoisivat tarkemmin muita asumiskuluja kuten vastiketta ja lämmitystä (36 %), sijaintia (35 %), remonttitarpeita (34 %), hintaa (33 %) sekä taloyhtiön taloutta ja kuntoa (32 %, vuonna 2020 21 %). Naapureista tai melusta en löytänyt yhdestäkään kyselystä prosenttilukua, mutta keskustelupalstoilla ne tulevat vastaan usein. Työkalu näyttää talotyypin mukaan, mitä ostajat ovat jälkikäteen kertoneet ja miten saman voi selvittää ennen kauppaa.

Usein kysyttyä

Mistä näen, onko talossa riskirakenne?

Talon iästä näet, mitä rakenteita sen aikaan yleisesti käytettiin, mutta riskirakenne ei tarkoita vauriota, ja talon kunto selviää vain kuntotutkimuksella. Kysy myyjältä tai isännöitsijältä, onko talossa tehty kuntotutkimus, ja lue raportista, mitä siinä suositellaan tutkimaan lisää.

Voiko yksi osakas estää putkiremontin?

Ei voi. Yhtiökokous päättää kunnossapidosta enemmistöllä, eli ehdotus menee läpi, kun sitä kannattaa yli puolet annetuista äänistä (asunto-osakeyhtiölaki 6:26 ja 6:30). Remonttia vastustanut osakas maksaa silti oman osuutensa. Vaikka omistaisit puolet osakkeista, kokouksessa voit äänestää enintään viidesosalla edustetuista äänistä, ellei yhtiöjärjestys toisin määrää (6:13).

Saako omasta kylpyhuoneremontista hyvitystä putkiremontissa?

Ei automaattisesti. Yhtiökokous voi enemmistöllä alentaa vastikettasi, jos aiemmin tekemäsi työ vähentää yhtiön kustannuksia, mutta alennus on enintään yhtiön säästön verran (asunto-osakeyhtiölaki 6:32). Yhtiö korjaa remontissa vahingoittuneet sisäosat vain ajankohdan perustasoon (4:2), joten kalliimpia laattoja se ei palauta.

Lähteet: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, Finlex ja Kiinteistöliitto, V. Hienonen: Osakas, joka ei halua remonttia asuntoonsa, 27.5.2021.

Lähteet ja menetelmä

Näytä menetelmä
  • Talon tiedot tulevat osoitteella Ryhti-rakennusrekisteristä (Suomen ympäristökeskus Syke, CC BY 4.0). Syken mukaan tietojen kattavuus vaihtelee kunnittain, ja esimerkiksi julkisivun materiaali ja rakentamistapa puuttuvat monelta talolta. Puuttuva tieto näytetään sanoilla "ei tietoa", eikä sitä arvata.
  • Rekisterin luokka "pientalo" ei erota rivitaloa omakotitalosta, joten tulos näytetään aina valitsemallasi talotyypillä.
  • Riskirakenteet on koottu lähteistä, jotka kertovat rakenteen aikakauden. Vuosikymmenjako on oma: esimerkiksi kellarin puinen välipohja näytetään ennen vuotta 1960 rakennetuille, koska lähde puhuu rintamamiestaloista ja vanhoista kerrostaloista.
  • Putkiremontin hinta on Isännöintiliiton kyselyn mediaani, eli puolet hankkeista maksoi vähemmän ja puolet enemmän. Pääkaupunkiseudun luku (1 000 €/m²) näytetään Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten postinumeroille. Summa on pyöristetty sataan euroon, eikä se ole urakkatarjous.
  • Alueen luvut ovat Tilastokeskuksen vanhojen kerrostaloasuntojen keskineliöhintoja ja kauppojen määriä vuosilta 2016 ja 2025. Postinumeroalueella hintaa verrataan vain niiden huonelukujen kesken, joista on julkaistu hinta molempina vuosina, ja vähintään 12 kauppaa kumpanakin vuonna. Muuten luvut ovat koko kunnan. Kuntien kauppamäärät julkaistaan vasta vuodesta 2020, joten kunnan kauppoja verrataan vuoteen 2020.
  • Euroja ei ole korjattu inflaatiolla. Kauppojen määrä kertoo, montako asuntoa myytiin, ei sitä, kuinka kauan myynti kesti.
  • Radon ja tulvariskialueet eivät ole vielä mukana: niiden käyttöehdot ja aineiston tulkinta selvitetään ensin.
Näytä kaikki lähteet (26)